Pidin jälleen kerran tänä aamuna pientä tytärtämme sylissä, kun hän joi aamumaitonsa ja nukahti sitten siihen. Niin viaton ja niin suloinen on lapsi nukkuessaaan. Ja niin tietämätön vielä sosiaalisen median sudenkuopista.
Kun lapsi aloittaa sosiaalisen median käytön (tänä päivänä esim. Facebook, Foursquare, Wasabi, Habbo Hotel, IRC-Galleria jne.), niin kuka opettaa pienelle käyttäjällemme medialukutaitoa ja toimimaan viisaasti ja oikein tässä mediassa? Kenellä on vastuu? "Vanhemmilla"! huutaa kuoro. Niinpä. Ja monasti se vain menee niin, että jos jompikumpi vanhemmista jää kotiin lapsen kanssa tai tekee lyhyempää päivää ollakseen lapsen kanssa, niin se on Äiti.
Joten tein pistokokeen ystäväpiirissäni olevien äitiyslomalla olevien naisten keskuudessa, joita sain haastateltua 7 kpl. 7/7 käyttää Facebookkia ja 7/7 oli laittanut kuvia lapsestaan Facebookiin. 1/7 oli osannut vaihtaa Facebookissa yksityisyysasetuksia. 0/7 oli sisäistänyt, että kuvat eivät ole enää heidän hallinnassa Facebookiin julkaisun jälkeen. 0/7 oli koskaan käyttänyt Habboa tai IRC-Galleriaa (6/7 ja 5/7 kuullut niistä). 0/7 oli kuullut Wasabista. 0/7 oli kuullut Foursquaresta.
Heidänkö pitäisi opettaa ja opastaa lapsiaan sosiaalisen median lukutaidossa ja taidokkaassa käytössä? Mission Impossible tällä haavaa. Kyselyni herätti kuitenkin ajatuksia ja useat sanoivatkin, että "pitänee tutustua". Tosin tiedä sitten mitä sosiaalisen median palveluita on vallallaan, kun tämänpäivän vauvat kasvavat kouluikäisiksi. Pysymmekö me vanhemmat perässä?
Miksi sitten sosiaalisen median käyttö on niin tärkeää? Yksinkertaisesti siksi, että tämä media tulee olemaan olemassa koko lapseni elämän ajan hänen rinnallaan. Vauvasta vaariin. Ja kaikki verkossa, missä kerran julkaistuna aina saatavana. Onko kohtuullista, että koko elämäsi dokumentoidaan? Se mikä tuntuu hauskalta ja viattomalta 7-vuotiaana, voi ollakin ongelma 35-vuotiaana. Puhumattakaan teini-ikäisten käsityksestä hupaisasta (pissis -> lifestyle?) tietäen, että työnhaussa CV:n lähettäneet googlataan nykyään miltei aina. Ennen vanhaan polaroidi kiersi maksimissaan luokkahuoneen bileiden jälkeen. Nykyään ja tulevaisuudessa kuvat ja videot ovat kerran verkossa julkaistuna aina kaikien saatavilla, tavalla tai toisella.
Kuka siis opettaisi Pikku Myylle alusta alkaen miten sosiaalisen median verkostoissa uidaan? Vai meneekö koko yhteiskuntamme siihen, että kun kolmenkymmenen vuoden kuluttua työnhaun yhteydessä mahdollinen työnantaja kurkkaa mitä tulokkaasta on tarjolla, niin on täysin friikkiä, jos sieltä EI löydy ala-asteeesta alkaen aina yliopiston bilekuviin kaikki mahdollinen ihmisestä? Tuleeko verkkoanonymiteetistä enemmän kysymyksiä ja kohonneita kulmakarvoja siinä vaiheessa? Tähän ei kannattaisi luottaa.
Vanhemmat: Tutustukaa siis verkkoon ja ottakaa aikaa oppiaksenne siellä vallitseva viidakon laki! Ettei vain Pikku Myyn tarvitsisi oppia kaikkea itse kantapään kautta. Rangaistus tyhmyydestä voi olla kohtuuton pitkänkin ajan jälkeen.