Tänään julkaistun raportin mukaan Yhdysvalloissa ihimiset käyttävät nyt keskimäärin enemmän aikaa Facebookissa kuin Google-, Yahoo-, YouTube-, Microsoft-, Wikipedia- ja Amazon-palveluissa yhteensä. Yhteensä yli 7 tuntia kuukaudessa. On sanomattakin selvää, että suuri osa Facebookin käytöstä tapahtuu työajalla ja siis työnantajan kustannuksella.
Vaikka Suomessa Facebook ei suuresta suosiostaan huolimatta yltäisi ihan Jenkkien huumaan, aiheuttaa palvelu meilläkin paljon mietintää työpaikkojen johdolle. Tapasin viime viime viikolla hosting-alan yrityksen toimitusjohtajan, joka oli blokannut Facebookin käytön kokonaan yrityksen tietokoneilta. Facebookin käyttö työpaikalla aiheuttaa siis huolta tuottavuuden kärsimisestä ja johtaa välillä tälläisiin Pohjois-Korea -tyyppisiin ratkaisuihin.
Toisaalta olen itse havainnut Facebookin nostaneen päätään työaiheisessa viestinnässä. Itse olen pyrkinyt pitämään Facebook-profiilini sivussa työelämästäni, mutta viime aikoina olen saanut kasvavan määrän töihin liittyviä yhteydenottoja ja palaveripyyntöjä Facebookin kautta. Tyypillisesti tälläiset viestit tulevat ihmisiltä, joiden kanssa en ole ollut tekemisissä pidempään aikaan. Facebook toimii siis myös osin sähköpostin korvikkeena ammatillisessa viestinnässä.
Oma lukunsa on Facebookin käyttö laajemman markkinointiviestinnän välineenä. Facebook-ryhmät ovat jo hyvin tärkeä osa muun muassa ravintoloiden ja tapahtuma-järjestäjien markkinointipalettia. Esimerkiksi Wallu Valpion Helatorstai-klubi syytää tiheällä tahdilla tapahtumakutsuja Facebook-ryhmänsä 1648 jäsenelle. Uusin viesti pamahti juuri pöydälläni lepäävään iPod Touchiin.
Itsekin käytän Facebookia rock-yhtyeeni Fumblen markkinointiviestinnässä ja on ilo havaita, että esimekiksi tulevalle Dubrovnikin keikallemme on jo 93 ihmistä ilmoittanut osallistuvansa. Ennen Facebookia tapahtumajärjestäjät jakoivat flaiereita, liimasivat julisteita ja soittelivat kavereille - ja toivoivat parasta, että ihmisiä saapuu paikalle. Vaikka Facebookin "osallistun tapahtumaan" -status ei todellakaan aina tarkoita, että ihminen oikeasti saapuu, saa tapahtuman järjestäjä nyt huomattavasti paremman kuvan oletettavasta osallistujamäärästä kuin ennen vanhaan.
Facebook on palveluna strategisesti positioitumassa enemmän ja enemmän bisneselämän työvälineeksi. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat Facebook-sivut, joita yrityksen ja muut organisaatiot voivat perustaa itselleen. Vaikka toiminto ei vielä ole syrjäyttänyt Facebook-ryhmien merkitystä, on siitä varmasti tulossa varteenotettava paikka näkyä internetissä. Facebook-sivut tulevat olemaan käteviä esimerkiksi monille pienyrityksille, jotka saavat niiden avulla nopeasti ja ilmaiseksi yksinkertaisen webbisivun julkaistua.
Facebookin hyödyt ovat monet, mutta niin myös riskitkin. Eräs nuorempi duunituttuni oli alkuviikosta laittanut Facebook-profiilikuvakseen kavereille tarkoitetun räkä poskella -tyylisen kännikuvan ja kuinka ollakkaan, huolimattomien yksitysyysasetusten johdosta kuva päätyi työsähköpostin profiilikuvaksi ja kaikkien herran työkontaktien nähtäväksi. Noh, nyt kuva on jo vaihdettu ja yksityisyysasetuksetkin kunnossa, mutta ei-toivottava tilanne kuitenkin.
Mielestäni Facebook on tullut osaksi nykypäivän viestintävirtaa (ainakin hetkeksi) ja sen eristäminen työelämästä alkaa olla keinotekoista. Työpäikoilla pitäisi nyt miettä yhteiset pelisäännöt siihen, miten Facebook sulautuu työelämään, siten että tämä mahdollinen aikasyöppö muuttuu osaksi organisaation internet-presenssiä positiivisessa mielessä. Mahdollisuudet ovat suuret, mutta paljon töitä on tehtävä sen eteen, että ne saadaan realisoitua.